Tietoa mainostajalle ›

Pages

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

RUOKAJUTTUJA | FOOD STORIES


Yksi taito, jonka haluaisin tässä lähiaikoina opetella, on sellaisten ihanan muhevien ruokakuvien ottaminen. Tiedättehän, sellaisten kuvien, jotka saavat veden herahtamaan kielelle pelkästä katselusta. Oma taiteenlajinsa tämäkin, ja vaatii ehdottomasti omat kikkansa. Haaveilen jo pitkistä kokkailusessioista uudessa keittiössä ja kiireettömästä kuvaamisesta nättiä taustaa vasten. Kovinkaan kummoiseksi kokiksi en voi itseäni tituleerata, mutta jollain tapaa ruoanlaitto tai leipominen on mukavan rentouttavaa, tätä puuhaa on tullut hiukan ikävä viime vuoden remppakiireiden aikana.


Remontin aiheuttaman aikapulan vuoksi ruokapuoli on ollut jo pidempään aika heikolla tolalla, niinpä syömisissä ei juurikaan ole ollut kuvaamisen aihetta. Pääasia kuitenkin, että aterioita on sentään pyritty valmistamaan edes jollakin tasolla, eikä pikaruokaan ole tullut ihan kamalasti sorruttua. Nyt lämpimien ilmojen myötä olen innostunut kaikenlaisista ruokaisista salaateista ja raikkaista kasviksista, jotka valmistuvat käden käänteessä. Kuvassa viime päivien savusiikasalaattia, jossa tämän lisäksi parsaa, parmesaanilastuja, kananmunaa ja viinirypäleitä. Toinen viime aikojen suosikki on ollut pekonisalaatti melonilla, pähkinöillä, rucolalla, kurkulla ja halloumilla. Ai nam, ei kai sitä muuta ihminen tarvitsisikaan kuin simppeleitä makuyhdistelmiä ja tuoreita raaka-aineita.


Paitsi ruokaa, on myös kaikenlaisia keittiövälineitä hauska kuvata, useat ovat vieläpä kovin nättejäkin. Myös keittiön puolella isken usein silmäni luonnonmateriaaleihin: puukapustoihin, pellavapyyhkeisiin, kivialustoihin ja jykeviin leikkuulautoihin. Aidot materiaalit tuovat tunnelmaa pienissäkin asioissa. Tulevassa keittiössä haluan ehdottomasti korostaa tällaista aitoa, vähän maalaismaista shaker-tunnelmaa. Oi sentään, ollapa jo uusi keittiö ja valmis talo...

I would like to learn to take proper food photographs, I mean like you know the feeling when you look at the picture that makes you so tempted you would almost like to grab the food immediately to yourself. That´s totally an own art form and requires skills, but that´s the trick with photographing: you always want to learn more. I am waiting eagerly for our new kitchen and the times I´ll spend there, slow photo sessions and food making. Oh dear house, please be ready soon!

tiistai 3. toukokuuta 2016

VUOSI REMONTTIA - TALO SILLOIN JA NYT

Vappuna kilahti yksi tärkeä merkkipaalu mittariin: tasan vuosi sitten vappuaattona teimme kaupat tästä talosta, joka on kovaa vauhtia muuttumassa kohta meidän kodiksi. Tämän kunniaksi päätin päräyttää ilmoille pienen katselmuksen; seuraavaksi kurkataan, miltä talolla näytti tuolloin ja miltä siellä näyttää nyt. Paljon on vuoteen mahtunut hommaa, mutta nyt aletaan olla onneksi jo voiton puolella. Vielä pinnat ovat kalseat valkoiset, mutta vanhan talon tunnelma kaivetaan kohta esiin tapettien, maalisävyjen, lankkulattian, listojen ja muiden yksityiskohtien avulla. Täytyypä ehdottomasti tehdä vastaava kuvasarja valmiistakin lopputuloksesta!

JULKISIVU

Talon julkisivu on muuttunut radikaalisti uuden katon, panelointien ja talon värin myötä. Värin ohella suurimman muutoksen taisi kuitenkin tehdä ikkunoiden vaihto ja niiden uusi rytmitys, kokonaisuus on nyt paljon tasapainoisempi. Teen kunnon ennen-jälkeen -kuvasarjan julkisivuista jahka saamme ikkunasmyygit ja muut viimeistelyt tehtyä, mutta kyllä tästäkin jo hyvää osviittaa saa. Onhan tuo vähän muuttunut, vai mitä. ;)

OLOHUONE

Olohuoneessa muuttuneet ovat tietysti pinnat - ja tulevat muuttumaan vielä tämän jälkeen-kuvan jälkeenkin. Ikkunat tekivät suuren muutoksen myös sisätiloihin, nyt ne ovat huputettuna, ja muutos ei oikein käy kuvasta ilmi. Oviaukkoon on tulossa edelleen pariovet, eivät kuitenkaan nuo 50-luvun ovet, mitkä talossa olivat entuudestaan. Niiden sijaan aikakaudessa hypätään vielä pari vuosikymmentä taaemmas, sopivat vanhat ovet ovat jo jemmassa ja odottelevat parhaillaan kunnostusta.

ETEINEN

Eteinen oli melkoista paneelihelvettiä, ruskea teema oli nähtävästi inspiroinut niin sisällä kuin ulkonakin. Me selkeytimme tätä tilaa hieman poistamalla tuon seinänpätkän sekä jatkamalla taustalla olevaa vessaa vasemmalle ulkoseinään saakka. Eteiseen on tulossa tummahko, vanhanaikainen tapetti, joten lopputulos tulee muuttumaan tämänhetkisestä vielä aika radikaalistikin. Vaalea lankkulattia ja katto toki tasapainottavat tummia sävyjä, joten uskon, että kokonaisuus tulee olemaan hyvin balanssissa.

PORTAIKKO

Portaikko oli paneeleineen suoraa jatkumoa eteiselle. Nyt näkymät ovat vaalentuneet ja selkeytyneet. Porrasaskelmista poistetaan vielä tuo matto ja ne maalataan valkoiseksi tai harmaaksi, kasarihenkinen mäntykaidekin vaihtuu puiseksi vanhan talon kaiteeksi. Tässä(kin) on vielä vähän projektia.

YLÄKERRAN AULA

Portaita pitkin päästäänkin sopivasti yläkerran aulaan. Sielläkin paneelit ovat saaneet väistyä valkoisen tieltä. Tämä on keittiön ohella talon ainoita huoneita, johon seinät aiotaan myös jättää valkoiseksi, tämä väri korostaa minusta parhaiten katon muotoja ja toimii yksinkertaisena pohjana monimuotoiselle katolle. Olemme avanneet aulaa kylmävinttien puolelle, ottaneet kattolyhdyn esille ja poistaneet tuon hobittioveksikin kutsutun pyöristetyn välioven. Parvekkeen ovi kaipaa vielä vaihtamista, muuten tila alkaakin olla jo valmiimman puoleinen.

MAKUUHUONE

Lopuksi kurkistetaan vielä makkariin. Nämä kuvat ovat siitä alkujaan siistimmästä, meillä vieras- ja työkäyttöön tulevasta huoneesta. Toisen päädyn makuuhuone oli vielä huomattavasti karummmassa kunnossa, sillä sitä oltiin käytetty kultasepän verstaana. Mutta eipä tämäkään enää kovin hehkeältä näyttänyt. Tämäkin huone muuttuu vielä paljon, huoneeseen on tulossa yksi ihana tapetti, josta odotan jo pääseväni kertomaan enemmän. Katon maalaus on vielä vaiheessa, sitten saakin iskeä jo lattian ja tapetoinnin kimppuun. Uskaltaisinkohan luvata, että yläkerta valmistuu ensimmäisenä...

---

Tällainen maistiainen nyt ensi hätään muuttuneista tiloista, kattavampaa kuvasarjaa teen ehdottomasti sitten, kun tilat joskus valmistuvat. Paljon on kuitenkin vuoden aikana tapahtunut! Vaativimmat ja aikaa vievimmät muutokset eivät kuitenkaan näy näissä kuvissa, rakenteelliset asiat ja kellarin tilojen rakentaminen ovat nielleet tuhottomasti aikaa ja vaivaa viime kesän purkutöistä puhumattakaan. Nyt ollaan kuitenkin jo tosi kivassa vaiheessa ja näitä kuvia katsellessa voi jo vähän hengähtää helpotuksesta. Levähtää voi kunnolla kuitenkin sitten vasta, kun talo on valmis. Onneksi maaliviiva alkaa kuitenkin häämöttää jo kaukana horisontissa...

It´s been a year since we bought our house. Here´s some before-after  pictures from those days to present time. A lot has change, but a lot will change in the near future, too. Can´t wait the final result!

maanantai 2. toukokuuta 2016

ETSINNÄSSÄ TÄYDELLINEN SOHVA

Vaikka tällä hetkellä tapetilla on ensisijaisesti uuden kodin materiaalivalinnat, en ole voinut välttyä jo muutamilta sisustuspohdinnoiltakaan.  Tässä syynä on ilmiö nimeltä kesälomakausi: heinäkuussa Suomi on pysähdyksissä, ja tavara ei liiku oikein yhtään mihinkään. Elokuussa puolestaan sama tilanne siirtyy Eurooppaan. Jos siis haluaisimme muuttaa vaikkapa heinä-elokuun vaihteessa ja jos haluaisimme edes jotakin huonekalua oleskelutiloihin suht nopeasti muuton jälkeen, pitäisi tilaukset laittaa eteenpäin jo tämän kuun loppupuolella. Muutoin mennään helposti syyskuun puoliväliin, ennen kuin oleskelutilat saavat minkäänmoista täytettä sisälleen.



Kriittisin huonekalu taitaa meillä olla sohva, ilman sitä ei kovin montaa kuukautta viitsisi viettää. Niinpä olenkin kartoittanut viime aikoina sopivia vaihtoehtoja oikein urakalla. Edellisessä kodissahan meillä oli Adean Band-kulmasohva, mutta myimme sen muuton yhteydessä eteenpäin, malli oli tähän kotiin vähän väärä ja tyylikin ehkä turhan moderni. Nyt hakusessa on klassinen, ehkä vähän tanskalaishenkinen suora sohva, sellainen mahdollisimman yksinkertainen, kevyt ja ajaton malli.

Kollaasissa on muutamia suosikkejani, joista kuitenkin osa on jo pudonnut pelistä pois. Adean Wilhelmin kevyestä muotokielestä tykkään kovasti, mutta me mukavuudenhaluiset kaivattaisiin ehkä kuitenkin vähän rennompaa sohvaa. Niin ikään Adean Bon viehätti aluksi kovasti, mutta se on muotoilultaan meille kuitenkin vähän liian moderni ja Wilhelmin tapaan myöskin turhan napakka. Jäljelle jää tanskalaiset: Hayn Mags Soft -sohva, joka on jo tarpeeksi yksinkertainen ollakseen sopiva vanhaan taloon. Tämän sijaan eniten kuitenkin kiinnostavat tanskalaisen Sören Lundin sohvat: 88-malli, joka ulkonäöltään on suosikkini näistä kaikista, sekä vielä astetta simppelimpi 580-malli. Edellä mainitussa 88-mallissa mitat taitavat tulla vastaan, sohvan suurin kokokin on olohuoneeseemme aika pieni, ja istuintuntuma on tässäkin aika täpäkkä. 580-sohvassa on vähän reilummat mitat ja rennompi tuntu, sekä äärimmilleen yksinkertaistettu, tanskalaisen tyylikäs muotoilu. Olisikohan se tässä.

Muita ajatuksissa pyörineitä malleja on ollut mm. Interfacen Blues, mutta kaipaamani tanskalaistunnelma uupuu kyllä tästä sohvasta. Myös kaikenlaiset pellavasohvat kiinnostavat, mutta joku niissäkin on, kun eivät tunnu ihan omalta... Tarkkaa puuhaa tämä sohvan hankkiminen, heh ja huh. Ja kun malli on selvillä, pitäisi vielä valita kangas kaikista ihanista vaihtoehdoista...

We are looking for a new sofa. Here´s some options I like the most, my favourites are the ones from danish Sören Lund. SL88 model has a timeless, light shape and SL580 is so classic and basic - in a good way though. Light, airy, classic shapes are on my mind so I think I´ll go for the other of these two options.

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

REMONTTIKUULUMISET VKO 17

Huh, olipahan vappu! Tämä huokaus ei tosin johdu siitä perinteisestä syystä, tänä vuonna juhlimiset jäivät vallan välistä. Sen sijaan raksalla tuli tehtyä pitkää päivää, viikonlopun vapaapäivät piti käyttää hyödyksi. Upeiden ilmojen missaaminen toki vähän harmittaa, mutta saatiinpa toisaalta talolla paljon aikaan, se on tällä hetkellä muita menoja arvokkaampaa. Tässä perinteinen sunnuntaikatsaus viime aikojen tapahtumiin:


Hiomishommat sen kun jatkuivat, ei näille taida loppua ollakaan... Ei voi muuta kuin todeta, että kyllä on tympeää hommaa!  Viikonlopun hiomismaratonini ansiosta urakka on kuitenkin nyt suurilta osin valmis, ja vaatii vain viimeistelyä pohjamaalauksen jälkeen. Kyllähän sitä hinkattavaa siinäkin vielä on, maali kun paljastaa armottomasti kaikki epäkohdat pohjasta. Mutta voiton puolella sentään ollaan jo, suurin pöllytys alkaa olla ohitse.

Pääsimmepä kuitenkin vappuna jo vähän maalaushommiinkin. Yläkerta saatiin kauttaaltaan pohjamaalattua, alakerran pohjamaalaus jäi vielä ensi viikkoon. Maaleissa luotimme ulkomaalin tapaan paraislaisen GVK:n tuotteisiin*, miksi lähteä merta edemmäs kalaan, kun tästä läheltäkin löytyy hyviä tuotteita. Katot maalaamme kauttaaltaan Inline4 -maalilla, joka sopii niin pohja- kuin pintamaaliksikin kattoihin ja halutessa myös sisäseiniin. Seiniin puolestaan valikoitui Inline3-maali, joka on täyshimmeä pohjamaali. Tämä kestää erityisen hyvin tapettien alla, eikä reagoi tapettiliisterien kanssa, kuten osa muiden valmistajien pohjamaaleista.

Käytimme maalauksessa ruiskua, jonka kanssa homma kävi todella nopeasti. Koko yläkerta oli pohjamaalattu puolessa tunnissa! Kaikki pinnat oli jo sopivasti suojattu valmiiksi tasoitetöitä varten, joten maalaus ei vaatinut sen kummempia valmisteluita. Eipä sitä enää millään muulla tekisi mieli maalatakaan, sen verran näppärästi maalaus sujui. Eri asia voisi olla, jos kaikki pinnat joutuisi suojaamaan vain ja ainoastaan ruiskumaalausta varten, tämä nimittäin oli meilläkin melko aikaavievää puuhaa...


GVK saattaa olla monelle vähän vieras tuotemerkki, niin se oli minullekin entuudestaan. Yritys on kuitenkin toiminut maalialalla pitkään, jo vuodesta 1946. Yrityksen maalit ovat täysin kotimaisia, ne valmistetaan tässä Turun kupeessa Paraisilla. Tämä on aina mukava plussa!

GVK:n pariin löysin alun perin mieheni kautta, hän tiesi vinkata rakennuspiireissä suositusta merkistä, jossa on hinta ja laatu kohdillaan. Perinteinen Lappi-pellavaöljymaali (jota mekin käytimme julkisivuissa) lienee merkin tunnetuin tuote, mutta varsin kelpo tuotteita ovat myös nämä sisätilojen maalit. Näistä kerron vielä enemmän, jahka pääsemme käyttämään tuotteita vähän enemmän. Kaiken kaikkiaan oikein hyvä vaihtoehto näille muutamille valtavirtamerkeille.


Nyt on hengityssuojain ja hanskat laitettu minun osaltani hetkeksi naulaan,  viimeistelykittaukset ja -hionnat luovutan ilolla tuolle toiselle puoliskolle. ;) Tämän touhun lisäksi ensi viikolla on tiedossa paljon pohjamaalausta, ehkä päästään pian jo pintamaalienkin kimppuun. Heti huomenissa täytyy näpytellä taas monta materiaalitilausta, jotta saisimme hommia eteenpäin taas mahdollisimman pian. Eli kaikenlaista mukavaa touhuilua tiedossa taas lähiaikoina, kohti valmiimpaa mennään ja vahdilla.

Mukavaa vapunpäivän iltaa ja toukokuista uutta viikkoa!

*Tuotteet saatu bloginäkyvyttä vastaan

perjantai 29. huhtikuuta 2016

VARASLÄHTÖ VAPPUUN

yhteistyössä SKV Kiinteistönvälitys

Eilen otin pienen varaslähdön vapputunnelmiin SKV Kiinteistönvälityksen järjestämässä keväisessä lehdistötilaisuudessa, jossa yrityksen uutta Kodin Tarina® -palvelua esiteltiin medialle. Tämän ohessa maistelimme samppanjoita, nautimme pikkusuolaista ja kuuntelimme Anssi Kelaa, joka tuli heittämään pienen yksityiskeikan tilaisuuteen. Tunnelma oli rento ja mutkaton - ei ollenkaan hassumpi startti vappuviikonlopulle!


Tilaisuuden aluksi SKV:n toimitusjohtaja Timo Kaisla esitteli yleisölle ajatuksen Kodin Tarina® -palvelun takaa. Kyseessä on siis SKV:n hiljattain lanseeraama palvelu, jonka myötä asunnon myynti-ilmoituksia rikastetaan asukkaan laatimilla tekstillä, kuvilla tai videolla. Näin myyjä pääsee vaikuttamaan entistä enemmän kotinsa myynti-ilmoitukseen, ja ilmoituksesta saadaan huomattavasti  monipuolisempi ja kattavampi. Kodin parhaat puolet eivät siis jää enää arvailujen tai välittäjän laatimien esittelytekstien varaan - kukapa näistä paremmin kertoisi, kuin asukas itse.

Itse olen ollut kevään mittaan mukana Kodin Tarina -raadissa, jossa olemme valinneet ja palkinneet parhaita Kodin Tarinoita. Palvelusta olen kirjoittanut kattavasti tässä postauksessa, ja yleisökilpailun voittajiin pääsee tutustumaan täällä. Tarkempaa tietoa Kodin Tarinasta löytyy lisäksi SKV:n sivuilta täältä, kannattaa käydä tutustumassa, mikäli asunnonvaihtoasiat ovat ajankohtaisia.


Esittelyn jälkeen olikin aika käydä pöytään. Pöytä oli koreana tarjoiluista, ja samppanjatastingista vastasi vuoden 2015 viiniravintolaksi palkittu Figaro Winebistro. Maut olivat enemmän kuin kohdillaan! 

Vieraiden kesken ihastusta aiheuttivat myös Ceestashopin elegantit samppanjalasit. Kuplivan hienot aromit pääsevät kuulemma paremmin oikeuksiinsa tuollaisessa isomaljaisemmassa lasissa, perinteisen huilulasin sijaan kannattaa siis suosia kuohuvissa tällaista mallia. Kauniita ainakin ovat, voisin hankkia muutaman jo puhtaasti tästä syystä.


Illan päätähti oli kuitenkin Anssi Kela, joka esitti tastingin välissä muutamia kappaleitaan. Me vieraat istuimme pitkän pöydän ääressä ja tunnelma oli kuin Vain elämää -jaksossa konsanaan. Toiveitakin oli lupa heittää ilmoille, ja kuulimme versiot menneiden vuosien hiteistä aina upouuteen Petri Ruususeen asti. Mikäs tuossa istuessa.

Tarinankertojana mies on mitä parhain, jonka vuoksi hänet oli tilaisuuteen kutsuttukin. Tilaisuudessa myös Anssi jakoi myös oman kotinsa tarinan, joka - kuten useimmilla - oli lopulta aika tunnepitoinen juttu. Usein kodin vaihto onkin juuri tätä; järkisyyt ohjaavat prosessissa tiettyyn pisteeseen, mutta lopullinen valinta tehdään usein tunteella. Tämä tunne harvemmin välittyy myyntikuvien ja välittäjän laatiman esittelytekstin myötä, mutta aidon, käyttäjältä käyttäjälle tehdyn tarinan myötä asunnossa vallitseva fiilis voi välittyä jo myynti-ilmoituksen yhteydessä. Tai jos ei, niin ainakin tieto lähialueiden hyvistä palveluista tai vaikkapa loistavista ulkoilumahdollisuuksista tavoittaa ostajakandidaatit tehokkaasti. Joillekin lopullinen valinta voi määräytyä tällaistenkin seikkojen mukaan.


Minusta palvelu on hyvä ja mielenkiintoinen lisä kiinteistönvälitykseen, jossa puhaltavat parhaillaan muutoksen tuulet. Kymmenen vuotta sitten toimineet asiat eivät enää pure tänä päivänä, tällaisilla raikkailla ideoilla asuntojen myyntiin saakin taas vähän uutta kulmaa. Pidän erityisesti tietynlaisesta aitoudesta, joka Kodin Tarinassa on keskeisessä osassa: myyjän oma, henkilökohtainen ääni pääsee kuuluviin ja kotialbumin kuvissa elämä saa näkyä. Ajatuksella on myös mukava leikitellä: Mikä omassa kodissa on sellaista, jonka haluaisit ehdottomasti jakaa seuraavan omistajan kanssa: kodissa vallitseva tunnelma, puutarhan salat, kenties talon mielenkiintoinen historia...?


Kodin Tarina® on saatavilla vain SKV:lta, kyseessä on valinnainen palvelu, josta ei veloiteta lisämaksua. Palvelu on otettu innolla vastaan ja se on herättänyt jo rutkasti kiinnostusta: tilastojen mukaan Kodin Tarinan sisältävät myynti-ilmoitukset ovat keränneet huomattavasti enemmän klikkauksia tavallisiin myynti-ilmoituksiin verrattuna. Myös asuntojen myyntiaikoihin palvelu on vaikuttanut lyhentävästi. Hauska nähdä, kuinka tarina lähtee tästä kehittymään, startti on ainakin ollut mitä mainioin.


Mitä seikkoja te nostaisitte omaan Kodin Tarinaanne?

http://www.skv.fi/kodin-tarina